Meidän perheemme yrittäjätarina
Peerâ on inarinsaamea ja tarkoittaa perhettä. Peerâ Hotels & Cottages on pohjoissuomalainen perheyritys, jonka omistajaperheen juuret ovat saamelaisessa kulttuurissa, erityisesti Inarijärven karun kauniissa maisemissa. Tämä on perheyrityksemme tarina.
TÄMÄN TARINAN ALUSSA ON KAKSI JÄRVEÄ SEKÄ KAKSI NAISTA
Inarijärven rannoilla, perinteisiä paikallisia elinkeinoja harjoittavassa saamelaisperheessä, kasvoi Raili Palokari (os. Akujärvi, Morottaja). Perhe eli kalastuksella, savotta- ja maataloustöillä. Yhdessä vanhempiensa ja yhdeksän sisaruksensa kanssa Raili asui Inarijärven kupeessa, ensin Salmenniemessä ja myöhemmin Siskelijärven rannalla. Koti oli vaatimaton, ilman sähköjä ja juoksevaa vettä. Kylminä talvipäivinä lämmiteltiin erillisessä puusaunassa, ja ulkovessaan piti öisin juosta läpi hangen, vaikka pakkanen laski jopa -40 asteeseen.
Elma-Sofia Leinonen syntyi Paanajärven kupeessa ja aloitti uransa hotelli- ja ravintola-alalla jo 15-vuotiaana, ennen Railin syntymää. 1950-luvulla Elma-Sofia päätyi Rovaniemelle, jossa toimi tilausvastaavana legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa. Hän voitti useampaan otteeseen ravintolaväen hiihtokisoja ja tarjotinjuoksukilpailuja (juoksu, jossa tarjottimen päällä on täysi kahvikuppi, vesilasi ja kermakko, joita ei saa läikyttää). Hän myös toimi aktiivisesti henkilöstön etujen puolustajana pääluottamusmiehenä.
Elma-Sofialla oli tärkeä rooli siinä, että perhe päätyi hotelli- ja ravintola-alalle. Keskimmäinen poika Vesa Palokari aloitti armeijan jälkeen pikkolona Pohjanhovissa, oppien kokeneilta ammattilaisilta ja ansaiten sen myötä kerrotun mukaan parhaiten tippejä. Hän eteni nopeasti työssään, ja Vesaa alettiin kouluttaa vaativampiin tehtäviin.
Samaan aikaan nuori Raili opiskeli suurtalouskokiksi Rovaniemellä ja työskenteli vieläkin toiminnassa olevassa ravintola Valdemarissa. Raili ja Vesa tapasivat Rovaniemellä, ja aloittivat siellä yhteisen elämänmatkansa. Työpaikkojen sijaiten vastarannoilla, Vesa haki usein saamelaisneitonsa töiden jälkeen toiselta puolelta Kemijokea.
Vuonna 1973 Elma-Sofia, Raili ja Vesa perheineen muuttivat Raaheen, Vesan isän kotiseudulle. Raili ja Elma-Sofia perustivat yhteisen yrityksen ja vuokrasivat Raahen Kauppaklubin tilat ravintolatoimintaa varten. Vesa opiskeli tuolloin Helsingissä Haaga-Heliassa ja työskenteli mm. Hotelli Marskissa ja Presidentinlinnassa esimerkiksi Urho Kekkosta palvellen, mutta auttoi Kauppaklubin pyörittämisessä viikonloppuisin. Seuraavana kehitysaskeleena perhe vuokrasi Hotelli Hermannin Vihannista. Vuonna 1977 perhe hankki ensimmäisen suuren hotellinsa, Hotelli Poolin Pietarsaaresta.
Elma-Sofia ja kaksi Vesan veljeä työskentelivät Poolissa, jossa Railikin kävi aina tarpeen mukaan töissä silloisesta kotikaupungista Ylivieskasta. Samalla Vesa oli kahden työn välissä – oman yrityksen ja paikallisen Osuuskaupan. Kun Pietarsaaressa yrityksen toiminnan oli mahdollista kasvaa, oli aika tehdä valinta, panostaako perheyrityksen kehitykseen vaimonsa Railin kanssa, vai jatkaako hyvässä palkkatyössä. Päätös oli selkeä. Kun Osuuskaupan uusi toimitusjohtaja kysyi Vesalta, ”paljonko käytät työpäivästä aikaa meidän yrityksemme asioihin”, Vesa vastasi: ”noin 10 minuuttia”. Päätös oli siis tehty.
SUOMEN SUURIN YKSITYINEN HOTELLIKETJU
Tästä alkoi perheyrityksen voimakkaan kasvun aika. Tehtiin lisää yrityskauppoja ja rakennettiin uusia hotelleja, jolloin toiminta laajeni useille muille paikkakunnille. Tänäkin päivänä suurin osa tuolloin rakennetuista hotelleista on edelleen toiminnassa.
Tuon aikakauden lopulla syntyi myös Lappia Hotels, joka tunnettiin Suomessa 1990-luvun alussa Suomen suurimpana yksityisenä hotelliketjuna. Ketjussa oli parhaimmillaan 24 hotellia ja toimintaa myös Ruotsissa ja Belgiassa. Kova työ oli kannattanut. Raili hoiti johtotehtäviä Pietarsaaren hotelleissa ja kasvatti kahta tytärtään, Pia-Mariaa ja Minna-Sofiaa, samalla, kun työ vaati lähes kaiken Vesan ajan.
Lappia Hotelsin kasvu pysähtyi lama-aikana vuonna 1992. Devalvaatio nosti lainojen pääomia merkittävästi, mikä ajoi monet hotelliyritykset, myös Lappia Hotelsin, taloudellisiin vaikeuksiin. Yrityksen toimintaa jouduttiin supistamaan ja kohteita vähennettiin. Vaikeuksien jälkeen 90-luvulla toimintaa jatkettiin ja hankittiin uusia kohteita, kuten Hotelli Sodankylä, joka ostettiin vuonna 1992 perustetun Oy Rova-Rest Ab:n lukuun. Yrittäjähenki auttoi selviytymään. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi myös iltatähti, Hilla-Rina, joka kasvoi hotelli- ja ravintola-alan parissa.
YRITTÄJÄHENKI KOETUKSELLA
Laman aiheuttamat vaikeudet kummittelivat toiminnassa yhä 2000-luvun alussa, ja perheyrityksen omistajat kävivät läpi rankkoja aikoja henkilökohtaisessa elämässään. Vesaa syytettiin veropetoksesta ja Railia avunannosta petokseen. Pitkässä, lähes 20-vuotta kestäneessä ajojahdissa perheyrityksen jäseniä kohtaan nähtiin niin kotietsinnät, huostaanoton uhkaukset kuin esitutkintojen perusteettomat putkareissutkin. Traumatisoivat tapahtumat synkistivät perhearkea.
Useampaan otteeseen syytetyt todettiin eri oikeusasteissa syyttömiksi kaikkiin heitä vastaan nostettuihin syytteisiin. Tarjotut korvaukset olivat kärsimykseen suhteutettuina pieniä. Pitkä pyöritys jäi lopulta taakse syyttäjän puolelta tyhjin tuloksin. Koko tämän ”ruljanssin” ajan Vesa ja Raili pyörittivät arkea ja pienentynyttä yritystoimintaansa mahdottomalla sisulla, pitäen yllä toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Vesan isän sanonta, ”ennen koiralta kusi loppuu kuin meiltä keinot”, kuvasi hyvin yrittäjän selviytymiskamppailua silloinkin, kun maksamattomien laskujen mappi ei enää mahtunut kiinni.
Vuonna 1992 perustetun Oy Rova-Rest Ab:n liiketoiminta alkoi kasvaa vuonna 2010, erityisesti Hotelli Sodankylän potentiaalin ansiosta, Kevitsan kaivoksen rakentamisen myötä. Perheyritys otti takaisin toiselle toimijalle vuokraamansa Kartanohotelli Karolineburgin Kajaanissa ja hankki Peurasuvannon Lomakylän vuonna 2014. Lisäksi yrityksellä oli jo ennestään suuri kelomökki Pyhätunturilla ja lomahuoneistoja Sallassa.
RANSKAN KAUTTA SUOMEEN
Vesan ja Railin tyttäret ovat kaikki työskennelleet hotellialalla, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. He ovat seuranneet läheltä yrittäjän polun nousuja ja pohjamutia. Tyttäristä nuorin, Hilla-Rina, oli kuitenkin muita kiinnostuneempi, ehkä hullumpikin, jatkamaan perheyrityksen toimintaa. Hotelli- ja ravintola-alan ”elämänkoulun” käyneenä hän opiskeli Lyonissa, ranskankielisessä yliopistossa kansainvälistä kauppaa, venäjää, englantia ja kiinaa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan Hilla-Rina päätti palata takaisin Suomeen – vanhempien kyselyjen tuloksena. Kokemusta hotellialalta oli kertynyt myös Ranskasta, kuten Lyonin miljoonakaupungissa yhdeksi parhaimmista hotelleista tituleeratusta Hôtel Carlton de Lyon:ista.
Vuonna 2016, 22-vuotiaana, Hilla-Rina palasi Suomeen suurella halulla kehittää perheyrityksen toimintaa. Hän halusi myös helpottaa vanhempiensa arkea kaiken koetun jälkeen. Railin ja Vesan pitkällä aikajänteellä tekemä pohjatyö antoi oivallisen alustan kehittymiselle. Vuonna 2018 Hilla-Rina nimettiin Oy Rova Rest Ab:n toimitusjohtajaksi. Vuoden 2019 lopulla yrityksen toimintaan tuli uusi kohde, Budget Hotel Raahe. Sen jälkeen korona löi vielä muutaman kapulan rattaisiin, minkä tarinan me kaikki jo tiedämmekin.
UUSI KETJUKONSEPTI
Hilla-Rinalla oli haaveissa luoda uudelleen yhtenäinen ketjustrategia, perheen yrityksen tarina tuntien. Kaiken ikävän lisäksi korona toi mukanaan myös aikaa ja resursseja keskittyä tähän kehitykseen. Vuonna 2021 ylpeänä esiteltiin yrityksen uusi ketjukonsepti, Peerâ Hotels & Cottages.
Ketjukonseptin päivityksen myötä perheyritys otti merkittävän kasvuaskeleen vuonna 2023. Se hankki takaisin omistukseensa Kajaanista Hotel Kajanuksen, perheen vuonna 1986 rakennuttaman hotellin, joka myöhemmin myytiin Scandic Hotels -ketjulle. Helmikuussa 2023 yritys lisäsi valikoimaansa myös Hotel Karhun Sodankylästä. Samana vuonna Hilla-Rinan isosisko Minna siirtyi perheyhtiön hallintoon tukemaan sen kehitystä. Vuonna 2025 on suunnitteilla uusi hotellilaajennus Sodankylään.
Perheyrityksessä on lähdetty liikkeelle ilman pääomia, noustu korkealle osaavalla mielellä, pudottu lujaa alas olosuhteiden pakosta, ja taas kiivetty hitaasti takaisin ylöspäin. Periksi ei tässä perheessä anneta. Perheyrittäjyyttä kolmannessa polvessa jatkava Hilla-Rina onkin sanonut: koska vanhemmilla oli parhaimmillaan 24 kohdetta, niin kyllähän niitä pitäisi kehitystoimien myötä jonain päivänä olla vähintään 25.
Kiitos, että luit tarinamme ja olet osana sitä, me jatkamme sen kirjoittamista joka vuosi. ❤
Perheyrityksessä on voimaa!